Siirry sisältöön
Varjoeduskunta

Näin eduskunta toimii

Valiokunnat

Valiokunnissa tehdään suuri osa eduskunnan työstä. Jokainen lakiehdotus valmistellaan valiokunnassa ennen kuin täysistunto päättää siitä. Valiokunnassa kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, punnitsevat vaihtoehtoja ja kirjoittavat mietinnön, jonka pohjalta täysistunto tekee päätöksensä.

Eduskunnan 17 valiokuntaa

Mietinnöt ja lausunnot koskevat vaalikauden 2023–2026 hallituksen esityksiä ja kansalaisaloitteita. Valiokunnat käsittelevät lisäksi muun muassa selontekoja, kertomuksia ja EU-asioita.

Mietintö ja lausunto

Täysistunto lähettää jokaisen esityksen yhteen valiokuntaan, joka laatii siitä mietinnön. Mietinnössä valiokunta ehdottaa, hyväksytäänkö esitys sellaisenaan, muutettuna vai hylätäänkö se.

Muut valiokunnat antavat lausunnon, jos asia koskee myös niiden toimialaa. Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon, kun ehdotus herättää kysymyksiä perusoikeuksista tai muuten perustuslaista. Mietintövaliokunnan on otettava perustuslakivaliokunnan kannat huomioon.

Näin asia etenee valiokunnassa

  1. Asia saapuu. Valiokunta päättää asiantuntijasuunnitelmasta eli siitä, keitä se kuulee.
  2. Asiantuntijakuulemiset. Valiokunta kuulee ministeriön virkamiehiä, viranomaisia, järjestöjä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita suullisesti tai kirjallisesti. Isoissa asioissa kuulemisia on kymmeniä.
  3. Valmistava keskustelu. Jäsenet keskustelevat valiokunnan linjasta ennen kuin mietintöä kirjoitetaan.
  4. Mietintöluonnos. Valiokunnan sihteeri, joka on eduskunnan virkamies, kirjoittaa luonnoksen valiokunnan linjausten pohjalta.
  5. Yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely. Luonnos käydään läpi kohta kohdalta, ja siihen tehdään muutoksia.
  6. Ratkaiseva käsittely. Erimielisyyksistä äänestetään. Jäsenet, jotka ovat eri mieltä, voivat jättää mietintöön vastalauseen. Vastalauseet tulevat useimmiten oppositiosta.
  7. Mietintö valmistuu ja siirtyy täysistunnon käsiteltäväksi.

Miksi kokoukset ovat suljettuja

Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia. Perusteluna on, että suljetuissa kokouksissa kansanedustajat voivat neuvotella ja muuttaa kantaansa ilman julkisuuden painetta, jolloin kompromisseja syntyy helpommin. Valiokunta voi kuitenkin järjestää julkisia kuulemisia.

Lopputulos on julkinen: mietintö, siihen jätetyt vastalauseet ja asiantuntijoiden kirjalliset lausunnot julkaistaan, ja valiokunnan pöytäkirjat tulevat julkisiksi, kun asian käsittely valiokunnassa on päättynyt.

Kokoonpano

Valiokuntapaikat jaetaan eduskuntaryhmien kesken niiden koon mukaan. Siksi hallituspuolueilla on valiokunnissa enemmistö samaan tapaan kuin täysistunnossa. Jäsenten lisäksi valiokunnilla on varajäseniä.

Valiokunnat ja teemat

Valiokuntien toimialat seuraavat pitkälti ministeriöiden toimialoja, eivät poliittisia teemoja. Siksi yksi teema kulkee usein monen valiokunnan kautta. Esimerkiksi maahanmuuttoa koskevat esitykset valmistelee useimmiten hallintovaliokunta, mutta perustuslakivaliokunta arvioi niistä monen perusoikeuksien kannalta. Alla oleva taulukko näyttää datasta, mitkä valiokunnat ovat valmistelleet kunkin teeman asiat tällä vaalikaudella.

Luku on teeman asioiden määrä vaalikaudella. Sama asia voi saada lausunnon usealta valiokunnalta.