Julkinen talous

Julkinen talous on kahden viime vaalikauden kantava riitakysymys. Velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2008. Puolueet ovat periaatteessa samaa mieltä siitä, että kasvu on pysäytettävä. Ne ovat eri mieltä siitä, kuinka nopeasti se tehdään ja kenen maksettavaksi sopeutus kohdistuu.

14 asiaa käsittelyssä · 83 asiaa vaalikaudella · Kaikki teeman asiat

Pitkä kaari

1991–1993
Lama
Neuvostokaupan romahdus, ylivelkaantuminen ja pankkikriisi syöksivät talouden syvimpään rauhanaikaiseen lamaan. Työttömyys nousi yli 15 prosenttiin, ja julkinen velka nousi muutamassa vuodessa alle 15 prosentista lähes 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Laman muisto on muovannut suomalaista talouspuhetta tähän päivään.
1995–2008
Tervehdyttäminen
Lipposen hallitukset karsivat menoja, Suomi liittyi euroon 1999 ja Nokian vetämä kasvu teki julkisesta taloudesta ylijäämäisen. Velkasuhde laski noin kolmannekseen bruttokansantuotteesta.
2008–2015
Pitkä taantuma
Finanssikriisi, Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus ja metsäteollisuuden rakennemuutos johtivat lähes vuosikymmenen heikkoon kasvuun. Velkasuhde alkoi nousta, eikä se sen jälkeen ole kääntynyt pysyvästi laskuun.
2015–2019
Sipilän sopeutus
Hallitus leikkasi menoja ja neuvotteli työmarkkinajärjestöjen kanssa kilpailukykysopimuksen (2016). Talous kasvoi vuosikymmenen lopulla, ja velkasuhde taittui hetkeksi.
2020–2022
Kriisien kustannukset
Koronapandemia, energiakriisi ja puolustusmenojen kasvu kasvattivat velkaa nopeasti.
2023–
Orpon hallitus
Hallitusohjelmaan kirjattiin noin kuuden miljardin euron sopeutus, jota kehysriihessä 2024 kasvatettiin. Leikkaukset kohdistuivat erityisesti sosiaaliturvaan, ja samaan aikaan alennettiin ansiotuloveroa. Puolustusmenojen nostaminen kohti kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta lisää painetta.
Velkajarru
Eduskuntapuolueiden parlamentaarinen työryhmä valmisteli vuonna 2025 velkajarrua eli sitovaa sääntöä velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi seuraavien vaalikausien aikana. Sen tulkinta ja toteutus ovat keskeinen kysymys vuoden 2027 vaaleissa.

Jännitteet

Sopeutuksen tahti ja kohteet: Hallituspuolueet korostavat menojen leikkaamista ja kasvua tukevia veronkevennyksiä. Oppositio, etenkin SDP ja vasemmistoliitto, painottaa veropohjan laajentamista ja pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia epäoikeudenmukaisina.
Puolustus ja talous: Puolustusmenojen kasvusta vallitsee laaja yksimielisyys. Kiistaa on siitä, rahoitetaanko se velalla, säästöillä vai veroilla.
Hyvinvointialueet: Suurin yksittäinen menoerä on sote, ja alueiden alijäämät siirtyvät lopulta valtion maksettaviksi (ks. Sote).

Valiokunnat

Teeman asiat valmistellaan eduskunnassa näissä valiokunnissa. Mietinnön laatinut valiokunta valmistelee asian täysistunnolle, ja lausunnon antaneet tuovat oman toimialansa näkökulman. Mitä valiokunnat tekevät?

Lausuntoja antoivat eniten perustuslakivaliokunta (14), sivistysvaliokunta (7) ja sosiaali- ja terveysvaliokunta (7). Luvut ovat teeman asioiden määriä vaalikaudella.

Eduskunnassa nyt

Viimeisimmät ratkaisevat äänestykset

Käsittelyssä

Kaikki käsittelyssä olevat (14)

Mitä seurata

Valtion talousarvioesitys syksyllä ja kehysriihi keväällä
Valtiovarainministeriön ja Talouspolitiikan arviointineuvoston arviot velkasuhteesta
EU:n finanssipoliittiset säännöt ja mahdollinen liiallisen alijäämän menettely
Puolueiden vaalilupaukset sopeutuksesta ennen huhtikuun 2027 vaaleja

Muut teemat

Tausta kirjoitettu lokakuussa 2026. Asiat ja äänestykset päivittyvät eduskunnan datasta päivittäin.