Turvallisuus ja puolustus

Vuoden 2022 jälkeen turvallisuuspolitiikka muuttui Suomessa hiljaisen konsensuksen alueesta hallitsevaksi teemaksi. Nato-jäsenyydestä vallitsee nyt laaja yksimielisyys. Keskustelu käydään siitä, mitä jäsenyys käytännössä vaatii: rahaa, lainsäädäntöä, rajavalvontaa ja varautumista.

32 asiaa käsittelyssä · 113 asiaa vaalikaudella · Kaikki teeman asiat

Pitkä kaari

1948–1991
YYA-aika
Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa määritti ulkopolitiikan rajat. Paasikiven–Kekkosen linja korosti puolueettomuutta ja hyviä suhteita itään.
1992–1995
Länteen
YYA-sopimus purettiin 1992, Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan 1994 ja Euroopan unioniin 1995. Sotilaallinen liittoutumattomuus säilyi, ja Nato-optio kirjattiin selontekoihin.
2014
Krim
Venäjän Krimin valtaus lisäsi puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa, mutta jäsenyydelle ei ollut enemmistöä.
2022
Käänne
Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Kansalaismielipide kääntyi viikoissa, ja eduskunta asettui Nato-jäsenyyden hakemisen taakse 17.5.2022 äänin 188–8.
4.4.2023
Jäsenyys
Suomesta tuli Naton jäsen. Puolustusyhteistyösopimus (DCA) Yhdysvaltojen kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2023, ja eduskunta hyväksyi sen heinäkuussa 2024 (HE 58/2024).
2023–2024
Itäraja
Venäjä ohjasi turvapaikanhakijoita itärajalle syksyllä 2023, ja hallitus sulki rajanylityspaikat. Eduskunta hyväksyi heinäkuussa 2024 poikkeuslakina rajaturvallisuuslain, jonka perusoikeusvaikutuksista kiisteltiin.
2025
Jalkaväkimiinat ja puolustusmenot
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2025 irtautumisen Ottawan sopimuksesta (HE 56/2025), ja hallitus linjasi nostavansa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Naton huippukokous asetti kesällä 2025 pidemmän aikavälin tavoitteeksi viisi prosenttia.

Jännitteet

Perusoikeudet ja turvallisuus: Rajaturvallisuuslaki, tiedustelulainsäädännön laajennukset ja poliisin toimivaltuudet ovat jakaneet eduskuntaa. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat useimmin äänestäneet niitä vastaan.
Rahoitus: Puolustusmenojen kasvu kilpailee muiden menojen kanssa samaan aikaan, kun julkista taloutta sopeutetaan (ks. Julkinen talous).
Ydinaseet ja Naton roolit: Ydinaseiden kauttakulkua ja Suomeen sijoitettavia joukkoja koskevat linjaukset herättävät keskustelua erityisesti vasemmistossa.

Valiokunnat

Teeman asiat valmistellaan eduskunnassa näissä valiokunnissa. Mietinnön laatinut valiokunta valmistelee asian täysistunnolle, ja lausunnon antaneet tuovat oman toimialansa näkökulman. Mitä valiokunnat tekevät?

Lausuntoja antoivat eniten perustuslakivaliokunta (43), puolustusvaliokunta (12) ja hallintovaliokunta (9). Luvut ovat teeman asioiden määriä vaalikaudella.

Eduskunnassa nyt

Viimeisimmät ratkaisevat äänestykset

Käsittelyssä

Kaikki käsittelyssä olevat (32)

Mitä seurata

Puolustusmäärärahat talousarviossa ja DCA-sopimuksen toimeenpano
Itärajan tilanne ja rajaturvallisuuslain jatkaminen
Huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden lainsäädäntö

Muut teemat

Tausta kirjoitettu lokakuussa 2026. Asiat ja äänestykset päivittyvät eduskunnan datasta päivittäin.