Työ ja sosiaaliturva

Orpon hallitus on muuttanut suomalaista työmarkkinamallia enemmän kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. Samaan aikaan se on leikannut sosiaaliturvasta ja valmistellut etuusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Työttömyyden nousu on tehnyt teemasta vaalikauden loppupuolella entistä polttavamman.

23 asiaa käsittelyssä · 100 asiaa vaalikaudella · Kaikki teeman asiat

Pitkä kaari

1968–2007
Tulopolitiikka
Liinamaan sopimuksesta 1968 alkaen palkat ja monet sosiaalipoliittiset uudistukset sovittiin keskitetysti valtion, työnantajien ja palkansaajajärjestöjen kesken. Kolmikanta oli suomalaisen konsensuspolitiikan ydin.
2007–2016
Hajautuminen
Elinkeinoelämän keskusliitto luopui keskitetyistä ratkaisuista. Keskitettyjä sopimuksia tehtiin vielä poikkeuksina, kuten raamisopimus 2011 ja Sipilän hallituksen painostuksella syntynyt kilpailukykysopimus 2016, joka pidensi työaikaa ja siirsi maksuja työnantajilta palkansaajille.
2017
Eläkeuudistus
Eläkeikä alkoi nousta asteittain, ja se sidottiin elinajanodotteeseen.
2020-luku
Vientimalli
Vientiteollisuus avaa palkkakierroksen, ja muut alat seuraavat sen asettamaa tasoa.
2023–
Orpon työmarkkinauudistukset
Hallitus rajoitti poliittisia lakkoja ja tukilakkoja, laajensi paikallista sopimista ja rajasi lailla valtakunnansovittelijan liikkumavaran vientialojen palkkaratkaisuun (HE 146/2024). Ammattiliitot vastasivat keväällä 2024 laajoilla poliittisilla lakoilla. Ansiosidonnaista porrastettiin, suojaosat poistettiin, ja asumistukea ja muita etuuksia leikattiin.
2025
TE-palvelut kunnille
Työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kuntien ja kuntayhtymien vastuulle vuoden 2025 alussa.
Yleistuki
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2025 yleistukilain (HE 112/2025), joka yhdistää perusturvan etuuksia yhdeksi tueksi. Sen voimaantuloa ja toimeenpanoa koskevia muutoksia käsitellään edelleen.
Työttömyys
Työttömyysaste nousi vuonna 2025 noin kymmeneen prosenttiin, mikä on EU-maiden korkeimpia. Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä on kaukana.

Jännitteet

Kolmikanta vai lainsäädäntö: Hallitus on tehnyt työmarkkinamuutokset lailla ilman järjestöjen sopua. SDP ja ammattiliitot pitävät tätä Suomen sopimusperinteen rikkomisena, kun taas hallitus ja työnantajat näkevät sen välttämättömänä kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta.
Kannustimet vai turva: Hallitus perustelee etuusleikkauksia työnteon kannustimilla. Oppositio ja järjestöt korostavat köyhyyden ja lapsiperheiden toimeentulon heikkenemistä.
Työttömyyden syy: Keskustelua käydään siitä, johtuuko työttömyyden nousu suhdanteesta, korkotasosta vai hallituksen politiikasta.

Valiokunnat

Teeman asiat valmistellaan eduskunnassa näissä valiokunnissa. Mietinnön laatinut valiokunta valmistelee asian täysistunnolle, ja lausunnon antaneet tuovat oman toimialansa näkökulman. Mitä valiokunnat tekevät?

Lausuntoja antoivat eniten perustuslakivaliokunta (35), työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (13) ja sosiaali- ja terveysvaliokunta (4). Luvut ovat teeman asioiden määriä vaalikaudella.

Eduskunnassa nyt

Viimeisimmät ratkaisevat äänestykset

Käsittelyssä

Kaikki käsittelyssä olevat (23)

Mitä seurata

Työttömyysaste ja työllisyysaste (Tilastokeskuksen kuukausitilastot)
Yleistuen voimaantulo ja muiden etuusuudistusten käsittely eduskunnassa
Seuraava palkkakierros ja vientimallin toimivuus
Puolueiden linjaukset siitä, perutaanko työmarkkinamuutoksia vaalien jälkeen

Muut teemat

Tausta kirjoitettu lokakuussa 2026. Asiat ja äänestykset päivittyvät eduskunnan datasta päivittäin.