Maahanmuutto

Maahanmuutto nousi puoluepolitiikan keskiöön vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen. Se on perussuomalaisten kannatuksen kivijalka. Orpon hallituksen aikana linjaa on kiristetty enemmän kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan väestön ikääntyminen ja työvoimapula tekevät työperäisestä maahanmuutosta taloudellisen kysymyksen.

13 asiaa käsittelyssä · 59 asiaa vaalikaudella · Kaikki teeman asiat

Pitkä kaari

1990-luku

Suomi oli pitkään maastamuuton maa. Ensimmäiset suuret ryhmät olivat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ja Somalian sisällissotaa paenneet.
2011
Jytky
Perussuomalaisten läpimurto nosti maahanmuuton vaalikeskusteluun. Puolueen maahanmuuttokriittinen siipi vahvistui, ja Jussi Halla-ahosta tuli puheenjohtaja 2017.
2015
Turvapaikkakriisi
Suomeen tuli runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli moninkertaisesti tavanomaista enemmän. Sipilän hallitus kiristi perheenyhdistämistä ja oikeusapua.
2019–2023

Marinin hallitus helpotti työperäistä maahanmuuttoa ja nopeutti lupaprosesseja (niin sanottu kahden viikon kaista erityisasiantuntijoille).
2023–
Tiukennukset
Orpon hallitusohjelma sisältää laajimmat kiristykset vuosikymmeniin. Kansalaisuuden asumisaikavaatimus nousi viidestä vuodesta kahdeksaan (HE 27/2024), työperäinen oleskelulupa voi raueta pitkän työttömyyden vuoksi, ja pysyvän oleskeluluvan ja perheenyhdistämisen ehtoja tiukennettiin. Kesän 2023 rasismikohu johti ministeri Vilhelm Junnilan eroon ja hallituksen tiedonantoon yhdenvertaisuudesta.
2023–2024
Välineellistetty maahantulo
Venäjän itärajalle ohjaamat turvapaikanhakijat johtivat rajan sulkemiseen ja rajaturvallisuuslakiin (ks. Turvallisuus).

Jännitteet

Hallituksen sisällä: Perussuomalaiset ajavat tiukinta linjaa. RKP:lle ja osalle kokoomusta työperäinen maahanmuutto ja kansainvälinen maine ovat tärkeitä, ja kiristysten yksityiskohdista on neuvoteltu kovasti.
Työvoima: Elinkeinoelämä, hoiva-ala ja yliopistot tarvitsevat ulkomaista työvoimaa ja opiskelijoita, kun taas kiristykset vaikeuttavat Suomeen jäämistä.
Perusoikeudet: Perustuslakivaliokunta ja kansainväliset sopimukset rajoittavat sitä, kuinka pitkälle kiristyksissä voidaan mennä.

Valiokunnat

Teeman asiat valmistellaan eduskunnassa näissä valiokunnissa. Mietinnön laatinut valiokunta valmistelee asian täysistunnolle, ja lausunnon antaneet tuovat oman toimialansa näkökulman. Mitä valiokunnat tekevät?

Lausuntoja antoivat eniten perustuslakivaliokunta (24), työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (6) ja sivistysvaliokunta (3). Luvut ovat teeman asioiden määriä vaalikaudella.

Eduskunnassa nyt

Viimeisimmät ratkaisevat äänestykset

Käsittelyssä

Kaikki käsittelyssä olevat (13)

Mitä seurata

Kansalaisuuskokeen ja kielitaitovaatimusten käyttöönotto
Työperäisen maahanmuuton lupamäärät ja työttömyyteen sidotut luvan raukeamiset
Turvapaikkahakemusten määrät ja EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen toimeenpano

Muut teemat

Tausta kirjoitettu lokakuussa 2026. Asiat ja äänestykset päivittyvät eduskunnan datasta päivittäin.