Välitysmenettelylaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi välitysmenettelylaki, joka korvaisi voimassa olevan välimiesmenettelystä annetun lain. Uusi välitysmenettelylaki perustuisi YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan mallilakiin kansainvälisestä kaupallisesta välimiesmenettelystä. Lain terminologia ehdotetaan muutettavaksi sukupuolineutraaliksi siten, että välimiesmenettely muutetaan välitysmenettelyksi, välimiesoikeus välitysoikeudeksi ja välimies välitysoikeuden jäseneksi. Esityksen tavoitteena on uudistaa laki ottaen huomioon välitysmenettelyn alalla tapahtuneesta kansainvälisestä kehityksestä ja digitalisaatiosta aiheutuneet muutostarpeet sekä edistää Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä.

Esityksessä ehdotetaan, että voimassa olevan lain mukaisesta välityssopimuksen kirjallisen muodon vaatimuksesta luovuttaisiin. Riidan ratkaisemisesta välitysmenettelyssä voitaisiin siten jatkossa sopia muotovapaasti.

Välitysoikeuden päätös, jolla se on hylännyt asianosaisen vaatimuksen välitysoikeuden jäsenen julistamisesta esteelliseksi, voitaisiin saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi jo välitysmenettelyn vireilläolon aikana.

Lakiin otettaisiin säännös kansainvälisesti vakiintuneesta periaatteesta, jonka mukaan välitysoikeudella on toimivalta päättää omasta toimivallastaan ratkaista riita. Kysymys toimivallasta voitaisiin saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos välitysoikeus on päätöksessään välitysmenettelyn aikana katsonut, että se on toimivaltainen ratkaisemaan riidan, tai jos välitysoikeus on päätöksessään välitysmenettelyn aikana tai välitystuomiossa katsonut, että siltä puuttuu toimivalta ratkaista riita.

Lakiin otettaisiin säännös, jonka mukaan välitysoikeudella olisi tuomioistuimen kanssa rinnakkainen toimivalta määrätä turvaamistoimia. Tuomioistuin voisi asianosaisen hakemuksesta vahvistaa Suomessa annetun välitysoikeuden määräämän turvaamistoimen täytäntöönpanokelpoiseksi, jos täytäntöönpanolle ei ole laissa säädettyä estettä.

Välitysoikeus voisi määrätä, että suullinen käsittely tai kuuleminen järjestetään etäyhteydellä. Välitystuomio voitaisiin asianosaisten suostumuksella antaa sähköisessä muodossa ja allekirjoittaa sähköisesti.

Jaottelusta välitystuomion mitättömyys- ja kumoamisperusteisiin luovuttaisiin. Lakiin ei otettaisi enää säännöksiä välitystuomion mitättömyydestä. Jatkossa olisi mahdollisuus nostaa kanne välitystuomion kumoamisesta mutta ei voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta nostaa kanne ilman määräaikaa välitystuomion mitättömyydestä. Kumoamiskanteen nostamisen määräaika lyhennettäisiin 60 päiväksi välitystuomion tiedoksisaannista.

Suomessa ja vieraassa valtiossa annettua välitystuomiota koskisivat jatkossa lähtökohtaisesti samat täytäntöönpanon esteperusteet. Suomessa annetun välitystuomion täytäntöönpanosta ei kuitenkaan pääsääntöisesti voitaisi kieltäytyä, jos kumoamiskanne on lainvoimaisesti hylätty tai välitystuomiota ei ole määräajassa moitittu.

Välitysmenettelyä koskevien asioiden käsittely tuomioistuimessa keskitettäisiin Helsingin hovioikeuteen ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Helsingin hovioikeudessa käsiteltäisiin välitystuomion kumoamista ja täytäntöönpanoa, välitysoikeuden jäsenen esteellisyyttä, välitysoikeuden toimivaltaa sekä välitysoikeuden määräämän turvaamistoimen täytäntöönpanoa koskevat asiat. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsiteltäisiin muun muassa välitysoikeuden asettamista ja välitysoikeuden palkkioita koskevat asiat.

Uuden lain säätämisen johdosta tehtäisiin teknisiä muutoksia 32 muuhun lakiin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027 noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.