Hallitusten kaari
Miten hallitusvastuu näkyy kannatuksessa? Vertailussa on hallituspuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus vaaleissa, joiden jälkeen hallitus muodostettiin, ja samojen puolueiden ääniosuus seuraavissa vaaleissa.
Nykyinen hallitus
49,4 %39,8 %−9,6 %-yks.
Hallituspuolueiden (Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP, KD) yhteenlaskettu ääniosuus oli vuoden 2023 vaaleissa 49,4 % ja on uusimmassa kannatusmittauksessa 39,8 %. Jos vaalitulos olisi sama, pudotus olisi toiseksi suurin vaalikausien 1987–2023 joukossa.
Mittaus: Taloustutkimus / Yle 7.9.–5.10.2026. Kannatusmittaus ei ole vaalitulos: siinä on virhemarginaali, ja kannatus ehtii muuttua ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja.
Hallituspuolueiden ääniosuus vaalikausittain
Kaikilla 9 päättyneellä vaalikaudella 1987–2023 hallituspuolueiden yhteinen ääniosuus laski seuraavissa vaaleissa. Keskimäärin muutos oli −5,8 prosenttiyksikköä. Suurin pudotus oli vaalikaudella 2007–2011 (Vanhanen II, Kiviniemi, −10,7) ja pienin vaalikaudella 1999–2003 (Lipponen II, −1,6).
- 1987–1991 Holkeri 58,8 → 51,7 −7,1
- 1991–1995 Aho 52,7 → 45,8 −6,9
- 1995–1999 Lipponen I 69,0 → 67,2 −1,8
- 1999–2003 Lipponen II 67,2 → 65,6 −1,6
- 2003–2007 Jäätteenmäki, Vanhanen I 53,8 → 49,1 −4,7
- 2007–2011 Vanhanen II, Kiviniemi 58,5 → 47,8 −10,7
- 2011–2015 Katainen, Stubb 63,2 → 58,7 −4,5
- 2015–2019 Sipilä 57,0 → 48,3 −8,7
- 2019–2023 Rinne, Marin 55,7 → 49,6 −6,1
- 2023– Orpo 49,4 → 39,8 (kannatusmittaus) −9,6
Miksi hallitusvastuu maksaa kannatusta
Politiikan tutkimuksessa ilmiötä kutsutaan hallitsemisen hinnaksi (cost of ruling). Sama kaava toistuu useimmissa vakiintuneissa demokratioissa, ja sille on useita selityksiä:
- Hallituksen on tehtävä valintoja, joista osa on epäsuosittuja: leikkauksia, veronkorotuksia ja priorisointeja.
- Monen puolueen hallituksessa jokainen puolue joutuu tinkimään omista tavoitteistaan. Äänestäjät näkevät myönnytykset, mutta eivät aina sitä, mitä neuvotteluissa saatiin.
- Talouden käänteet ja kriisit, kuten 1990-luvun lama, finanssikriisi ja pandemia, lasketaan usein vallassa olevien ansioksi tai syyksi.
- Oppositio voi arvostella ja luvata ilman vastuuta toteutuksesta.
Kannatuksen lasku ei siis yksin kerro, onnistuiko hallitus. Se kertoo, että vastuunkanto näkyy kannatuksessa lähes aina, ja että vaaleissa äänestäjät arvioivat vallassa olleita.
Puolueet hallituksessa ja oppositiossa
Puolueen ääniosuuden keskimääräinen muutos vaalikaudella sen mukaan, oliko se hallituksessa vai oppositiossa. Ero on suurin keskustalla: hallituskausilla −4,7 ja oppositiokausilla +4,3 prosenttiyksikköä.
| Puolue | Hallituksessa | Kausia | Oppositiossa | Kausia |
|---|---|---|---|---|
| Kokoomus | −1,4 | 7 | +3,8 | 2 |
| Perussuomalaiset | – | 0 | +2,2 | 7 |
| SDP | −1,6 | 6 | +1,7 | 3 |
| Keskusta | −4,7 | 5 | +4,3 | 4 |
| Vihreät | −1,6 | 3 | +1,5 | 4 |
| Vasemmistoliitto | −0,8 | 3 | +0,2 | 5 |
| RKP | −0,1 | 8 | −0,4 | 1 |
| KD | −0,5 | 1 | +0,3 | 7 |
Prosenttiyksikköä, päättyneet vaalikaudet 1987–2023. Kausia on vähän, joten yksittäinen vaalikausi painaa keskiarvossa paljon. Kesken kauden hallituksesta lähteneet puolueet eivät ole mukana kummassakaan sarakkeessa, koska ne menivät vaaleihin oppositiosta.
Vaalikaudet
-
2023– Orpo
49,4 → 39,8 % −9,6 (kannatusmittaus)- Kokoomus pääministeripuolue20,8 → 16,3 −4,5
- Perussuomalaiset20,1 → 16,5 −3,6
- RKP4,3 → 3,6 −0,7
- KD4,2 → 3,4 −0,8
Orpo (2023–) Oikeistohallitus on toteuttanut julkisen talouden sopeutusta, työmarkkinauudistuksia ja maahanmuuton kiristyksiä. Itäraja suljettiin, ja Yhdysvaltojen kanssa solmittiin puolustusyhteistyösopimus.
-
2019–2023 Rinne, Marin
55,7 → 49,6 % −6,1- SDP pääministeripuolue17,7 → 19,9 +2,2
- Keskusta13,8 → 11,3 −2,5
- Vihreät11,5 → 7,0 −4,5
- Vasemmistoliitto8,2 → 7,1 −1,1
- RKP4,5 → 4,3 −0,2
Rinne (2019) Hallitus kesti puoli vuotta. Antti Rinne erosi joulukuussa 2019, kun keskusta menetti luottamuksen häneen postilakkokiistan vuoksi.
Marin (2019–2023) Koronapandemian aikana valmiuslaki otettiin käyttöön. Hyvinvointialueet perustettiin, ilmastolaki uudistettiin ja Suomi haki Naton jäseneksi 2022.
-
2015–2019 Sipilä
57,0 → 48,3 % −8,7- Keskusta pääministeripuolue21,1 → 13,8 −7,3
- Perussuomalaiset lähti kesken kauden17,7 → 17,5 −0,2
- Kokoomus18,2 → 17,0 −1,2
Sipilä (2015–2019) Porvarihallitus leikkasi menoja ja neuvotteli kilpailukykysopimuksen. Perussuomalaiset hajosi 2017. Hallitus erosi maaliskuussa 2019, kun sote- ja maakuntauudistus kaatui. (ps:n tilalle Sininen tulevaisuus 2017)
-
2011–2015 Katainen, Stubb
63,2 → 58,7 % −4,5- Kokoomus pääministeripuolue20,4 → 18,2 −2,2
- SDP19,1 → 16,5 −2,6
- Vasemmistoliitto lähti kesken kauden8,1 → 7,1 −1,0
- Vihreät lähti kesken kauden7,3 → 8,5 +1,2
- RKP4,3 → 4,9 +0,6
- KD4,0 → 3,5 −0,5
Katainen (2011–2014) Kuuden puolueen "sixpack" muodostettiin jytkyvaalien jälkeen, kun perussuomalaiset jäi oppositioon. Eurokriisin tukipaketit, rakennepoliittinen ohjelma ja sote-yritykset hallitsivat vaalikautta. (vasemmistoliitto lähti 2014)
Stubb (2014–2015) Kataisen siirryttyä EU-komissioon Stubb jatkoi pääministerinä. Vihreät lähtivät Fennovoiman ydinvoimahankkeen vuoksi, ja sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokuntaan. (vihreät lähtivät 2014)
-
2007–2011 Vanhanen II, Kiviniemi
58,5 → 47,8 % −10,7- Keskusta pääministeripuolue23,1 → 15,8 −7,3
- Kokoomus22,3 → 20,4 −1,9
- Vihreät8,5 → 7,3 −1,2
- RKP4,6 → 4,3 −0,3
Vanhanen II (2007–2010) Finanssikriisi iski 2008–2009. Vaalirahakohu horjutti keskustaa.
Kiviniemi (2010–2011) Vanhasen seuraajana jatkanut hallitus, joka vietiin vaaleihin eurokriisin keskellä.
-
2003–2007 Jäätteenmäki, Vanhanen I
53,8 → 49,1 % −4,7- Keskusta pääministeripuolue24,7 → 23,1 −1,6
- SDP24,5 → 21,4 −3,1
- RKP4,6 → 4,6 +0,0
Jäätteenmäki (2003) Ensimmäinen naispääministeri erosi kahden kuukauden jälkeen niin sanotun Irak-vuodon vuoksi.
Vanhanen I (2003–2007) Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) käynnistyi. Talous kasvoi vahvasti.
-
1999–2003 Lipponen II
67,2 → 65,6 % −1,6- SDP pääministeripuolue22,9 → 24,5 +1,6
- Kokoomus21,0 → 18,6 −2,4
- Vasemmistoliitto10,9 → 9,9 −1,0
- RKP5,1 → 4,6 −0,5
- Vihreät lähti kesken kauden7,3 → 8,0 +0,7
Lipponen II (1999–2003) Nokian vetämän kasvun vuodet. Vihreät lähtivät hallituksesta viidennen ydinvoimalan periaatepäätöksen vuoksi. (vihreät lähtivät 2002)
-
1995–1999 Lipponen I
69,0 → 67,2 % −1,8- SDP pääministeripuolue28,3 → 22,9 −5,4
- Kokoomus17,9 → 21,0 +3,1
- Vasemmistoliitto11,2 → 10,9 −0,3
- RKP5,1 → 5,1 +0,0
- Vihreät6,5 → 7,3 +0,8
Lipponen I (1995–1999) Sateenkaarihallitus yhdisti vasemmiston ja kokoomuksen. Se tervehdytti julkista taloutta ja vei Suomen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen eli euroon.
-
1991–1995 Aho
52,7 → 45,8 % −6,9- Keskusta pääministeripuolue24,8 → 19,8 −5,0
- Kokoomus19,3 → 17,9 −1,4
- RKP5,5 → 5,1 −0,4
- SKL lähti kesken kauden3,1 → 3,0 −0,1
Aho (1991–1995) Lamahallitus: markka devalvoitiin ja päästettiin kellumaan, pankkeja tuettiin ja menoja leikattiin rajusti. EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys lokakuussa 1994, ja jäsenyys alkoi 1.1.1995. (SKL lähti 1994)
-
1987–1991 Holkeri
58,8 → 51,7 % −7,1- Kokoomus pääministeripuolue23,1 → 19,3 −3,8
- SDP24,1 → 22,1 −2,0
- RKP5,3 → 5,5 +0,2
- SMP lähti kesken kauden6,3 → 4,8 −1,5
Holkeri (1987–1991) Ensimmäinen sinipunahallitus päätti kokoomuksen pitkän oppositiokauden. Rahamarkkinoiden vapauttaminen ja ylikuumentunut talous loivat pohjan lamalle. (SMP lähti 1990)
Miten luvut on laskettu
- Vaalikauden hallituspuolueita ovat kauden ensimmäisen hallituksen puolueet. Kesken kauden lähteneet ovat mukana yhteenlasketussa osuudessa, ja ne on merkitty puoluekohtaisiin lukuihin.
- Ääniosuudet ovat Tilastokeskuksen koko maan tuloksia eduskuntavaaleista. Edeltäjäpuolueet on yhdistetty seuraajiinsa: SMP perussuomalaisiin ja SKL kristillisdemokraatteihin.
- Vaalikaudella 2015–2019 perussuomalaiset jakautui vuonna 2017. Hallitukseen jäi Sininen tulevaisuus, ja perussuomalaiset meni vuoden 2019 vaaleihin oppositiosta. Kauden luvuissa on perussuomalaisten tulos.
- Käynnissä olevan kauden loppupiste on uusin kannatusmittaus (Taloustutkimus / Yle 7.9.–5.10.2026), ei vaalitulos.
- Hallitusten kuvaukset ovat Varjoeduskunnan omia tiivistelmiä.